Finscan-lujuuslajittelu

Visuaalinen lujuuslajittelu perustuu lajittelusääntöihin ja pääasiassa oksien määrään, laatuun ja sijaintiin, kun taas ohjelmistopohjainen koneellinen lujuuslajittelu käyttää tilastollista analyysia oksista, kasvusuunnista ja muista oksiin liittyvistä tekijöistä, ja näiden pohjalta luotua mallia, johon arvioitu lujuus perustuu. Jo 1990-luvun alusta lähtien Finscanin laadutusjärjestelmää on käytetty ulkonäkölajitteluun, jonka perusteena on voimassa oleva Pohjoismainen standardi sahatavaran visuaalisesta laatulajittelusta (Vihreä kirja, Sininen kirja, Harmaa kirja ja uusimpana Musta kirja). Vuosien kuluessa järjestelmää on laajennettu niin, että se kattaa sahatavaran visuaalisen laatulajittelun muissakin maissa, ennen kaikkea koko maailman havupuuvyöhykkeellä: Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Venäjä sekä Australia, Etelä-Amerikka ja Uusi-Seelanti. 2000-luvun puolivälistä lähtien Finscan-järjestelmää on käytetty myös visuaaliseen lujuuslajitteluun. Järjestelmä on hyväksytty lajitteluun, joka perustuu pohjoismaiseen INSTA 142-standardiin, brittiläiseen BS 4978 (nk. SS/GS-lajittelu) standardiin, ja myös Pohjois-amerikkalaisiin standardeihin (WWPA, WCLIB, jne.). Finscan NOVA-järjestelmää käytetään myös laajalti täydentävänä visuaalisena menetelmänä yhdessä esimerkiksi akustisen lujuusmittalaitteiston kanssa. Nykyään NOVA-järjestelmä on hyväksytty myös sahatavaran koneellisen lujuuslajitteluun. Hyväksyntä saatiin CEN / TC124 / WG2 / TG1 -ryhmän kokouksessa maaliskuussa 2019. Tätä hyväksyntää on myöhemmin laajennettu vuonna 2019 sekä 2020 koskemaan uusia lujuusluokkia ja dimensioita. Viimeisimmät hyväksynnät on dokumentoitu AGR-raporteissa (Approved Grading Report), AGR-036 ja AGR-037, joista ensin mainittu käsittää Finscan NOVA-järjestelmän ja jälkimmäinen HD-järjestelmän. Hyväksyntää haetaan kasvualueittain. Tällä hetkellä Finscan NOVA-järjestelmä on hyväksytty koneelliseen lujuuslajitteluun Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja pian myös Baltiassa. Tämän lisäksi lujuuslajittelu on auditoitava jokaisella sahalla erikseen. Auditoinnin tekee ulkopuolinen tarkastuslaitos, joka auditoi koko lujuuslajitteluprosessin kaksi kertaa vuodessa EN-standardin mukaisesti. Hyväksyntä antaa leimausoikeuden lujuusluokkaan.